Toteutettu
Luontotyyppien ja lajien uhanalaisuusarviot on toteutettu, mutta luontotyyppi- ja lajikohtaisten toimenpideohjelmien laatimistyötä jatketaan kaudella 2022–2027 uudessa toimenpiteessä Uhanalaisten merilajien ja luontotyyppien toimenpideohjelmat (TPO2022-LUONTO5).
Tällä hetkellä Suomen alueella esiintyville merellisille uhanalaisille lajeille ja luontotyypeille ei ole olemassa toimenpideohjelmia, joka parantaisivat näiden suojelun tasoa siten että, lajien populaatiot ja luontotyyppien pinta-alat ja esiintymien määrät saataisiin käännettyä kasvuun.
Tässä toimenpiteessä kehitetään toimenpideohjelmia Itämeren uhanalaisille lajeille ja luontotyypeille. Toimenpiteen ensimmäisessä vaiheessa kerätään tietoa uhanalaisten ja puutteellisesti tunnettujen lajien sekä luontotyyppien esiintymisalueista, runsaudesta ja tilasta. Lisäksi kehitetään uusia keinoja, millä lisätään tietoa puutteellisesti tunnetuista lajeista. Tämä tehdään jatkamalla VELMU-ohjelmaa vuoden 2015 jälkeen. Vedenalaisista luontotyypeistä fladat ja kluuvit ovat erityisesti mainittuina osana vesilakia (2. luku, § 11). Ainoastaan alle 10 ha suuruiset fladat ja kluuvit on suojeltu vesilailla. Muita vedenalaisia luontotyyppejä ei ole suojeltu. Toimenpiteessä painotetaan erityisesti EU:n lintu- ja luontodirektiiveissä listattuja lajeja ja luontotyyppejä. Lisäksi tarkastellaan kansallisesti tai HELCOMissa tai muun kansainvälisen sopimuksen puitteissa uhanalaislistattuja lajeja ja luontotyyppejä. Tietoa kerätään myös näitä lajeja ja luontotyyppejä uhkaavista ihmistoiminnoista. Näitä tietoja hyödyntäen laaditaan toimenpideohjelmia lajien ja luontotyyppien tilan parantamiseksi. Toimenpideohjelmat voivat kattaa yhden lajin tai luontotyypin suojelun tai ne voivat koostua useiden lajien ja luontotyyppien kokonaisuuksista. Toimenpideohjelmia voidaan tarvittaessa laatia yhteistyössä muiden maiden kanssa. Toimenpideohjelmia laadittaessa tarkastellaan myös tarpeita ja mahdollisuuksia kehittää edelleen merellisten kansallispuistojen ja muiden suojelualueiden verkostoa sekä toi-menpideohjelmien huomioimista merialueiden suunnittelussa, kaavoituksessa sekä ympäristö- ja vesiluvissa.
Tietoa puutteellisesti tunnetuista lajeista tulee parantaa. Useita satoja lajeja ja kokonaisia eliöryhmiä on tietopuutteiden takia jäänyt kansallisen ja HELCOMin uhanalaisuusarviointien ulkopuolelle. Arvioitujen lajien osuus kokonaismäärästä kasvaa, kun tieto lajeista lisääntyy.
2016-2020
ympäristöministeriö (YM) ja maa- ja metsätalousministeriö (MMM)
