Toteutettu
Toimenpiteen alla toteutettiin eri teemoihin liittyviä viestintä- ja tiedotuskampanjoita, ja esimerkiksi meriaineistot koottiin Itämeri.fi -portaaliin saman internet-käyttöliittymän alle. Toimenpide jatkuu uutena toimenpiteenä ”Merenhoidon tavoitteiden tehostettu viestintä (TPO2022-VIESTI1)”.
Ymparisto.fi/Meri –nettisivuista muodostetaan keskeinen mertensuojelun ja merenhoidon tiedonjakokanava. Sinne kootaan mm. merenhoidon seurantaohjelmaan perustuva ajantasainen indikaattoritieto sekä merenhoidon toimenpideohjelman toteutuksen seurantaan liittyvä ajantasain en mittaritieto sekä merentutkimukseen liittyvää tietoa.
Tietoisuutta meren merkityksestä ihmiselle ja merestä kaikkien yhteisenä omaisuutena (”merten lukutaito”) edistetään. Ajatusta voidaan edistää jo varhaiskasvatuksessa viemällä merta koskevaa tietoa päiväkoteihin ja edelleen kouluihin erilaisten tapahtumien, esitysten tms. muodossa yhteistyössä esimerkiksi ympäristöalan organisaatioiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Tavoitteena on saada ”merten lukutaito” huomioitua jopa peruskoulun opetussuunnitelmassa.
Toimenpide jakaantuu teemallisesti kolmenlaisiin toimenpiteisiin:
(A) Kulutukseen ja merenhoitoa koskevan tietoisuuden lisäämiseen liittyvä viestintä,
(B) Toiminnanharjoittamiseen, tuotantoon ja kauppaan liittyvät sekä
(C) Asumiseen ja liikkumiseen liittyvät toimenpiteet.
A. KULUTUKSEEN JA MERENHOITOA KOSKEVAN TIETOISUUDEN LISÄÄMISEEN LIITTYVÄ VIESTINTÄ:
A.1. Ravinnontuotannon ja -kulutuksen vesistövaikutusten vähentäminen
• Ravitsemussuositusten noudattaminen: edistetään kansallisten ravinto-suositusten mukaisen ruokavalion noudattamista tiedotuksella ja koulutuksella. Ravintosuosituksen mukainen lautasmalli ohjaa kuluttajaa syömään ympäristöystävällisemmin suosittamalla kotimaista luonnonkalaa ja kasvispohjaista ruokavaliota (kasvikset, palkokasvit, marjat, hedelmät, viljakasvit), joka kuormittaa vesistöjä vähemmän.
• Ruokahävikin pienentäminen: vähennetään ruokahävikkiä kotitalouksissa, elintarviketuotannossa, kaupassa ja ravitsemuspalveluissa tiedotuksella ja neuvonnalla. Jos ruuan hävikki pienenee, vähenee todennäköisesti myös ravinnontuotanto sekä ravinnekuormitus vesistöihin.
A.2. Roskaantumisen vähentäminen tiedottamalla ja kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttamalla
• Kuluttajille tietoa roskien vaikutuksista: Roskien päätyminen mereen johtuu suurelta osin tietämättömyydestä ja välinpitämättömyydestä. Näihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi kampanjaluonteisella tiedotuksella ja koulutuksella, joka tähtää meren roskaantumisen vähentämiseen. Kampanjassa tuodaan esiin roskaantuminen meriluonnon kannalta ongelmana. Kampanjassa tuodaan esiin myös arvioita siitä, miten roskaantuminen voi haitata meriekosysteemin toimintaa sekä miten yksilön valinnat vaikuttavat merenkin roskaantumiseen.
• Kuluttajien ostosvalinnat: muovisten pakkausten ja erilaisten muovipussien sekä esim. mikromuoveja sisältävien kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden käytön vähentämiseksi pyritään vaikuttamaan kuluttajiin neuvonnalla ja valistuksella. Esitellään kuluttajille vaihtoehtoja: esimerkiksi kannustetaan siirtymään aidosti biohajoavien kassien ja kestokassien käyttöön sekä suosimaan sellaisia hygienia- ym. tuotteita, jotka eivät sisällä mikromuoveja. Roskaantumiseen liittyvän tiedon lisääntyessä laaditaan tarkempia tietopaketteja erityyppisten roskien määristä, lähteistä ja vaikutuksista meriekosysteemiin esimerkiksi sosiaaliseen mediaan (kuten facebook/twitter- sekä retkeily- ja veneilyjärjestöjen internetsivuille). Muovipakkausten ja mikromuoveja sisältävien tuotteiden käytön vähentyessä vähenee oletettavasti myös vesiin päätyvän makro- ja mikroroskan määrä. Roskatoimenpiteen (ROSKAT 1) toteutuksen edetessä ja mm. eri roskalähteiden merkityksen tarkentuessa täsmentyvät myös viestinnän kohteet ja toteutus.
B. TOIMINNANHARJOITTAMISEEN, TUOTANTOON JA KAUPPAAN LIITTYVÄ VIESTINTÄ:
B.1. Meressä ja rannoilla esiintyvän roskan vähentäminen yhteistyössä kalastajien ja veneilijöiden kanssa
• Kampanja kalastajille ja satamille: voidaan arvioida mahdollisuuksia järjestää ”Fishing for litter” -kampanjoita kalastajille meriroskan poistamiseksi, kuten Puolan ja Latvian vesillä on järjestetty.
B.2. Roskaantumisen vähentäminen tuotteiden valmistajien neuvonnalla ja tiedotuksella
• Tuotteiden valmistajille suunnattua ympäristöneuvontaa (esim. materiaalivalinnat, pakkaus): Tuotteiden valmistajia, brändien haltijoita ja jälleenmyyjiä voidaan kannustaa varmistamaan tuotteiden ympäristöystävällisyys meren roskaantumisen näkökulmasta, huomioiden tässä esimerkiksi pakkausmateriaalien määrä ja laatu sekä tuotteiden pitkäikäisyys ja kierrätettävyys. Huomio kiinnitetään erityisesti tuotteisiin, joita löytyy runsaasti meriympäristöstä.
• Roskatoimenpiteen (ROSKAT 1) toteutuksen edetessä tieto roskaantumisesta ja sen vaikutuksista lisääntyy, minkä pohjalta viestintätoimenpidettä tarkennetaan.
B.3. Pienruoppausten seuraukset ja oikea toteutus
• Valmistellaan tietopaketti pienruoppausten seurauksista, säädöksistä ja oikein suoritetusta pienruoppauksesta. Tuote voi olla lehdykkä, jossa on tietoa ruoppauksen ja pohjan häirinnän vaikutuksista, lainsäädännöstä sekä vastuullisesta ja oikeasta toiminnasta. Tiedote postitetaan toiminnanharjoittajille ja asukkaille valikoiduilla alueilla ja facebook/internet -sivut tukevat tiedottamista ja ohjaavat esimerkiksi alueellisten lupaviranomaisten yhteystietoihin. Ruoppausyrittäjiä tulee tiedottaa ruoppausten yhteisvaikutuksista ja ilmoituskäytännön tärkeydestä. Tukee FYYSINEN 1 toimenpiteen lisäksi myös LUONTO 2 ja LUONTO 3 toimenpiteitä.
C. ASUMISEEN JA LIIKKUMISEEN LIITTYVÄ VIESTINTÄ:
C.1. Rantojen virkistyskäyttökohteiden jätehuollon käytön tehostaminen
• Lisätään ympäristökasvatusta jätteiden asiallisesta käsittelystä virkistyskäyttökohteissa. Kampanjoidaan vastuullisen ja ympäristön huomioonottavan käyttäytymisen puolesta. Kampanja voidaan laajentaa myös varhaiskasvatukseen roskaantumisen vähentämiseen liittyvään kampanjointiin. Edistetään esimerkiksi Roskaton retkeilyperiaatetta myös aikuisväestön piirissä jakamalla sosiaalisessa mediassa tietoa lajittelusta, ja luodaan positiivista mielikuvaa lajittelevasta nykyaikaisesta kuluttajasta.
• Kampanjoidaan rantojen virkistyskäyttäjille ja veneilijöille roskien keräämiseksi rannoilta esimerkiksi suosituissa virkistyskäyttökohteissa (esimerkkinä vuosien 2014 – 2015 Siisti Biitsi -kampanjat) ja saarissa. Kampanjat voidaan järjestää yhteistyössä veneilyjärjestöjen kanssa esimerkiksi haastamalla/kannustamalla kalastajat ja yksityiset veneilijät yhdessä huolehtimaan yhteisestä merestämme.
C.2. Liikkuminen suojelualueilla ja herkissä luontokohteissa. Tukee toimenpiteitä LUONTO 1-3 ja MELU 3
• Tiedotetaan retkeilyn, veneilyn ja maihinnousun haitoista suojelualueilla ja eliöstöllisesti herkillä alueilla. Kannustetaan yksittäisiä ihmisiä pohtimaan omia valintojaan ja korostetaan, että kukin voi omalla käyttäytymisellään auttaa Itämerta säilymään monimuotoisena elinympäristönä. Kampanjassa voidaan korostaa esimerkiksi suojelualueita tai muita herkkiä alueita, perustella liikkumiskieltoja ja antaa ajallisia tai toiminnallisia suosituksia liikkumisen suhteen sekä tietoa luontoystävällisestä retkeilystä.
• Kampanjassa myös kerrotaan toiminnallisesti tärkeiden luontotyyppien (mm. kalojen kutualueet) esiintymisestä Suomen merialueilla, kerrotaan niiden merkityksestä ja painotetaan ihmisen niille aiheuttamia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi kerrotaan uhanalaisista luontotyypeistä. Tuotetaan yhteistyössä ympäristöalan organisaatioiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa materiaalia veneilijöille. Kohderyhmänä etenkin saaristossa liikkuvat ja loma-asukkaat. Vedenalaisen melun tuottamisen vähentämistoimenpiteen (MELU 3) tuottaman tiedon pohjalta laaditaan kampanja, jossa tehdään yleisölle tutuksi vedenalainen äänimaailma ja minkälaista melua ihmistoiminta aiheuttaa sekä veden alla että päällä. Melutoimenpiteen toteutuksen edetessä tieto vedenalaisen ja vedenpäällisen melun tasosta ja sen vaikutuksista meriekosysteemiin lisääntyy, minkä pohjalta viestintätoimenpidettä tarkennetaan. Viestinnässä voidaan erityisesti nostaa esille linnut ja merinisäkkäät, kuten pyöriäiset ja hylkeet, joihin melulla tiedetään olevan vaikutuksia.
C.3. Suojelualueiden sijainnin, rajoitusten ja luontoarvojen karttapalvelu sekä mobiilisovellus suojelu- ja retkeilyalueista. Tukee toimenpiteitä LUONTO 1 JA 3.
• Karttapalvelu: Saatetaan kaikkien luonnonsuojelualueiden sijainnit ja määräykset karttapalveluun yleisesti kaikkien saataville ja tiedotetaan tästä erilaisilla tavoilla. Tiedotetaan Luontoon.fi – sivuston ja kunnallis-ten ympäristökanavien kautta suojelualueista, niiden rajoituksista, hoidosta ja luontoarvoista. Luodaan viestintämateriaalia suojelun merkityksestä ja lajien tiukoista elinpaikkavaatimuksista. Nostetaan positiivisella tavalla esille tiukkojen suojelualueiden merkitystä Suomen luonnolle.
• Mobiilisovellus: Kehitetään luonnosta ja luonnonsuojelualueista kertovaa mobiilisovellusta, jolla tavoitellaan tietoisuuden lisäämistä luonnonsuojelualueista ja niiden suojelutavoitteista ja määräyksistä. Sovellus käyttäisi hyväkseen paikantamistekniikkaa, ilmoittaisi käyttäjälle luonnonsuojelualueelle saapumisesta, alueen rauhoitus- tai järjestyssäännöistä ja ilmoittaisi alueen luontokohteista sekä toiminnallisista ja alueellisista rajoituksista. Sovellukseen tulisi mahdollisuuksien mukaan lisätä myös retkeilyalueet, virkistysalueet, luonnonsatamat ja mahdollisesti suositellut kalastuspaikat.
2016-2021
ympäristöministeriö (YM) ja maa- ja metsätalousministeriö (MMM)
