Toteutettu
Toimenpiteessä arvioitiin aluksi Kymijoen PCDD/F- yhdisteiden ja elohopeakulkeuman määrää. Raportin tuloksia tarkennettiin jatkotutkimuksella, jossa selvitettiin sekä nykyistä että historiallista kulkeumaa Kymijoen edustan merialueelle muodostamalla PCDD/F- ja elohopeayhdisteille pitoisuus- ja kulkeumamallit pitkän aikavälin haitta-ainekuormien tarkastelua varten. Aineiden kulkeutumista on tarkoitus seurata jatkossa.
Kymijoki on Itämeren merkittävin yksittäinen dioksiinien lähde. Joen pohjasedimenttien saastuminen on aiemman teollisen toiminnan peruja. Joen kunnostusta on selvitetty, mutta ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen päätettiin, että mikään kunnostusvaihtoehto ei ollut erityisen hyvä ympäristön kannalta ja kunnostustoimista päätettiin luopua. Samalla todettiin, että seurantaa tulee jatkaa. Kalojen dioksiini- ja furaanipitoisuuksia seurataan harvakseltaan, mutta sedimentoituvan aineksen ja kiintoaineen mukana Suomenlahteen päätyvää dioksiinien jokikuormitusta ei ole seurattu. Seuranta on kuitenkin oleellista, jotta voidaan todentaa mallien ennakoima dioksiinien merikuormituksen tasaantuminen tai lievä lasku.
Toimenpiteessä selvitetään jokisuulle sedimentoituvan kiintoaineen sekä ulompana merialueella Kymijoen vaikutuspiirissä merisedimenttien dioksiini- ja fu-raanipitoisuuksia. Tietojen perusteella arvioidaan mereen joen kautta päätyvä kuormitus kerran merenhoitokauden aikana. Tavoitteena on todentaa Kymijoen kautta Suomenlahteen päätyvän dioksiinien ja furaanien kuormituksen määriä ja muutoksia määrissä. Kymijoen kuormituksen vähentyminen alentaa dioksiinien ja furaanien pitoisuuksia Itämeren sedimentissä ja voi edistää pitoisuuksien alentumista Kymijoen vaikutusalueen kaloissa tasolle, joka alittaa vesipuitedirektiivissä ja kontaminanttiasetuksessa (EY 1881/2006, EY 1259/2011) asetetut raja-arvot.
Vuoteen 2020 mennessä
ympäristöministeriö (YM)
