TOIMENPITEEN EDISTYMINEN

Toteutus alkanut


KUVAUS

Kipsin eli kalsiumsulfaattihydraatin (CaSO4 · 2 H2O) on laboratoriotutkimuksissa sekä kenttä- ja valuma-aluekokeissa havaittu vähentävän savisten peltomaiden fosforihuuhtoumaa huomattavasti. Kipsin levittämistä pelloille onkin viime aikoina esitetty tehokkaaksi fosforikuormituksen vähennyskeinoksi. Kipsin vaikutus perustuu sen sisältämään sulfaattiin ja kalsiumiin, joista varsinkin kalsium parantaa maan rakennetta ”sitomalla” maahiukkasia yhteen. Tämä parantaa maan mururakenteen muodostumista ja kestävyyttä, minkä seurauksena maa kestää paremmin eroosiota. Samalla vähenee hienojakoisen maa-aineksen mukana kulkeutuvan hiukkasmaisen fosforin kulkeutuminen valumavesien mukana vesistöön. Myös liuenneen fosfaattifosforin pidättyminen tehostuu ja huuhtoutumisriski pienenee, mutta fosfori säilyy kasveille käyttökelpoisena.

Kipsin on eräissä tutkimuksissa todettu vähentävän hiukkasiin sitoutuneen fosforin kulkeutumista vesiin jopa 60 %, mutta kaikissa kokeissa tulokset eivät ole olleet yhtä selviä. Kipsi soveltuu käytettäväksi vain suoraan mereen laskevien järvettömien jokien valuma-alueilla, sillä kipsin sisältämä sulfaatti saattaa järvissä lisätä alttiutta pohjan sisäisten fosforivarastojen vapautumiselle. Lisäksi on huomioitava, että kipsi ei poista fosforia pellosta ja käsittely on uusittava muutaman vuoden väliajoin, joten pysyvän kuormitusvähennyksen saavuttamiseksi on peltojen fosforitilaa edelleen syytä alentaa. Keskeinen ongelma monilla peltolohkoilla on orgaanisen aineksen väheneminen, mikä lisää ravinteiden huuhtoutumista.

Tämän toimenpiteen tavoitteena on tukea ja edistää käynnistysvaiheessa olevaa kipsinlevityksen hanketta (SYKE, Helsingin yliopisto), jossa selvitetään kipsin käyttöä huomattavasti laajemmalla peltoalalla kuin aiemmin. Toimenpiteen pidemmän aikavälin tavoitteena on mahdollistaa kipsin käytön laajentaminen myös muille sopiville rannikkovesien valuma-alueille, mikäli tämän kokeilun tulokset sitä puoltavat. Toimenpiteessä selvitetään mm. kipsinlevityksen soveltuvuutta erityyppisille pelloille, vaikutuksia maan viljavuuteen, jokien vesieliöstöön sekä vesistöjen ravinnekuormitukseen ja ravinnepitoisuuksiin. Hankkeessa kerätään myös tietoa laaja-alaisen kipsikäsittelyn käytännön toteutettavuudesta sekä viljelijöiden kokemuksista, havainnoista ja asenteista uutta menetelmää kohtaan. Toimenpide on useampivuotinen, jotta erilaisten sääolosuhteiden ja kasvukausien merkitys saadaan selvitettyä. Kipsin peltolevitys voisi olla yksi menetelmä myös toimen-piteessä REHEV 4, jonka tavoitteena on mereen laskevien virtavesien herkkien eliölajien elinympäristöjen parantaminen.

Toimenpiteessä selvitetään myös rakennekalkin peltolevityksen vaikutuksia. Rakennekalkki on kalkkituote, jossa on reaktiivista (poltettua CaO tai sammutettua Ca(OH)2) kalkkia vähintään viidesosa. Alustavissa tutkimuksissa rakennekalkilla on saatu hyvin samantapaisia vaikutuksia kuin kipsillä. Rakennekalkki myös vähentää peltomaan happamuutta, kun taas kipsin vaikutus maan pH-arvoon on vähäinen.


AIKATAULU

2016-2021


VASTUUTAHOT JA YHTEYSHENKILÖT

ympäristöministeriö (YM)

Toimenpiteen alla
toteutettavat työt ja hankkeet

SAVEToggle
SAVE 2 -jatkoseurantaToggle
Vantaanjoen kipsihankeToggle
Kipsin levitys Saaristomeren valuma-alueen pelloille (KIPSI)Toggle
Kuitulietettä peltoon ravinteiden välittäjäksi syksystä seuraavalle kasvukaudelle (Peltokuitu)Toggle
Raaseporinjoki-hanke – Projekt Raseborgs åToggle
Rakennekalkin vaikutus Pakkalanjärven fosforikuormitukseen (RAKAVA)Toggle
Osana Helsingin ja Turun kolmatta Itämeri-toimenpideohjelmaa 2019-2023 toteutetaan kipsikäsittelyä myös kaupunkien pelloilla (Itämerihaaste)Toggle