Toteutettu
Itämeren silakasta ja kilohailista tehdyn kalanrehun valmistus käynnistyi vuonna 2016. Myös useita uusia luonnonkalasta valmistettuja elintarvikkeita on tullut markkinoille. Luonnonkalan käytön edistäminen ihmisravintona jatkuu myös toimenpideohjelman 2022–2027 toimenpiteessä ”Kestävän kalastuksen ja kotimaisen luonnonkalan käytön lisääminen (TPO2022-REHEV2)”.
Kalankasvatuksen ravinnekuormitus on peräisin kalojen ruokintaan käytettävästä rehusta. Suomessa käytettävien rehujen raaka-aineet tuodaan pääosin Itämeren valuma-alueen ulkopuolelta. Vaikka rehut ovat huomattavasti kehittyneet viimeisten parinkymmenen vuoden aikana, päätyy meriallaskasvatuksessa osa rehujen sisältämistä ravinteista ympäröivään mereen. Käyttämällä rehun raaka-aineena Itämerestä pyydettyä kalaa, voidaan vähentää Itämereen sen ulkopuolelta tulevaa ravinnemäärää.
Toimenpiteen tavoitteena on, että Itämeren kalankasvatuksessa käytetty rehu tehtäisiin kokonaan tai ainakin pääasiassa Itämerestä kalastetusta kalasta ja Itämeren alueella tuotetuista kasvisraaka-aineista. Nämä tavoitteet on esitetty muun muassa kansallisessa vesiviljelystrategiassa ja kalankasvatuksen sijainninohjaussuunnitelmassa, ja toimenpiteen päätavoite on edistää tavoitteen toteutumista. Toimenpiteessä selvitetään rehujen kehittämistä ja valmistusta, markkinoita sekä yritysten halukkuutta ja taloudellisia mahdollisuuksia siirtyä Itämeri-rehun käyttöön osittain tai kokonaan.
Rehun keskeinen raaka-aine olisi todennäköisesti silakka, mutta myös muiden lajien käyttömahdollisuuksia selvitetään. Särkikalojen käyttö on perinteisesti ollut vähäistä ja usein särkikalat ovat ei-toivottua saalista. Toimenpiteessä pyritäänkin selvittämään ja edistämään myös särkikalojen käyttöä kalanrehun raaka-aineena.
Toimenpiteessä pyritään myös edistämään särkikalojen käyttöä ihmisravintona osana vajaasti hyödynnettyjen kalavarojen käytön edistämistä koskevaa kestävän kehityksen sitoumusta. Särkikalojen käyttö elintarviketeollisuudessa on ollut viime vuosikymmeninä vähäistä erilaisista kokeiluista huolimatta. Vaikka särkikalamassan käyttö on viime vuosina lisääntynyt, liittyy toiminnan kehittämiseen vielä useita haasteita.
Särkikalojen pyynnin vaikutuksista tarvitaan myös lisätutkimuksia. Selvityksiä olisi tarpeen tehdä mm. toiminnan kalasto-, ravinnekierto- ja ekosysteemivaiku-tusten arvioimiseksi ja särkikalojen kestävän kalastuksen varmistamiseksi.
2016-2021
ympäristöministeriö (YM), maa- ja metsätalousministeriö (MMM)
